Kirjoitin tästä Katarina Meskasen kirjasta arvostelun Helmi-lehteen ja sain sitä varten kustantajalta ilmaisen arvostelukappaleen. Se oli tosi hyvä juttu, koska en halua enää ostaa uusia kirjoja, paitsi jos on ihan välttämätön pakko. Olisin siis todennäköisesti jonottanut kirjaa ikuisuuden kirjastosta, eikä siihen olisi voinut tehdä mitään merkintöjä. Katarina on siis se psykologi, jonka pitämässä ryhmässä kävin syömishäiriöpoliklinikalla.

Nyt minulla on koko kirja täynnä alleviivauksia ja merkintöjä, ja aion vielä palata siihen uudestaankin. Tunnesyömisestä voivat kärsiä nekin, joilla ei ole varsinaista syömishäiriötä. Kirjassa on paljon hyviä harjoituksia, jotka jäivät ensimmäisellä lukukierroksella tekemättä, koska oli sen verran vähän aikaa. Tarkoitus on kuitenkin jatkossa tehdä niitäkin. Paras harjoitus on ehkä ketjuanalyysi, jossa mietitään, miksi söi tunteisiin.