Olen unelmoinut omasta kansallispuvusta jo noin 10-vuotiaasta lähtien, kun kävimme äidin kanssa Lahdessa katsomassa hollolalaisten kansantanssijoiden esityksiä. Heillä oli tietenkin Hämeen-puvut päällä, joten Hämeen-puku oli minullekin käytännössä ainoa oikea vaihtoehto.

Lapsuuden unelma sitten hautautui koska tv kiehtoi minua enemmän kuin tanhuharrastus, joka oli Iitissäkin ihan mahdollinen, jos vielä oikein muistan.

Kansallispuku tuli taas mieleeni vasta kesällä 2010, kun oli tulossa yhdet sukulaishäät, joihin kutsuttiin erityisesti kansallispukuja vieraiden yllä. Tulin hankkineeksi silloin kankaat, mutta kävi sitten kuitenkin niin, että en ehtinyt löytää puvulle tekijää niin kireällä aikataululle.

Päädyin sitten odottamaan kankaideni kanssa niin kauan, että laihtuisin normaalipainoiseksi. No, vielä pari kolme vuotta sitten se näytti vielä jotenkin mahdolliselta, mutta olen tullut siihen tulokseen, että elämäni on nyt sen verran mallillaan, että tuskin enää laihdun kymmenkuntaa kiloa lisää noin vain missään aikataulussa Sen eteen pitäisi todennäköisesti sekä syödä tosi paljon vähemmän ja liikkua enemmän pysyvästi, ettei paino lähtisi taas nousuun.

Kävin vajaat kaksi vuotta sitten Helmin kautta Unelmakeidas-nimisen ryhmän, jossa puursin viiden unelmani kanssa. Niistä yksi oli kansallispuku, joka valmistuisi keväällä 2020 sukulaiskaksosten yo-juhliin. Olin ihan varma, että en löytäisi unelmakarttaani mitenkään kuvaa kansallispuvusta, mutta niin vain yksi ryhmäläisistä löysi alhaalla olevan kuvan.

Aikataulu on nyt sen verran muuttunut, että menen jo tiistaina 11.6. Lahteen otattamaan mitat ja puvun on määrä valmistua marraskuuksi, kun vietämme mieheni kanssa 10-vuotishääpäiväjuhlaa. Unelmat voivat siis joskus toteutua, vieläpä etuajassa!

kansallispuku.jpg