Tampereen yliopisto lähestyi minua jouluaaton aattona 2019 kirjeellä, jonka sisällön melkein arvasin jo etukäteen. Ja niinhän siinä kävikin: koska en ole tehnyt riittävää määrää opintopisteitä, minut siirretään 1.8. 2020 alkaen passiiviseksi opiskelijaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos haluan saada uuden tarran opiskelijakorttiini, minun pitää tehdä realistinen suunnitelma valmistumisesta. Sen jälkeen pitää luonnollisesti lähteä sitä toteuttamaan.

Koska opinto-oikeuteni koskee Tampereen yliopistoa ja asun pysyvästi Helsingissä, en aio tehdä mitään asian eteen. Jätän edelleen oven auki siltä varalta, että muutan joskus mieleni tai elämäntilanteeni muuttuu olennaisesti. Suurin ongelma minulle on se, että joudun luopumaan edullisista Unicafe-lounaista, jotka ovat muodostaneet ruokavalioni rungon jo vuodesta 2014 lähtien.

Onneksi teemme kotona paljon ruokaa. Aion siis jatkossa ryhtyä syömään ainakin kolmesti viikossa kotona, mikä asettaa hieman uusia haasteita, etten pääse kyllästymään. Maanantai on hankalin päivä lounaan suhteen, koska olen 11.45 päättyvän vesijumpan jälkeen tosi nälkäinen. En jaksa millään odottaa kotiin asti, joten tarkoitus olisi syödä lounasta liikuntakeskuksen lähellä sijaitsevassa palvelukeskuksessa. Valinnanvaraa ei tietysti ole yhtä paljon kuin Unicafessa ja hinta on kaksinkertainen, mutta minkäs teet.

Joinakin perjantaina ajattelin mennä vapaaehtoiseksi Helmiin ja syödä siellä lounaan. Helmissä on kiertävä lounaslista, jonka mukaan valitsen ne päivät, jolloin menen keittiöavuksi. Valitettavasti Helmi muuttaa kesällä uusiin tiloihin Vallilaan, mutta onneksi vieressä on kuitenkin Mäkelänrinteen uimahalli. Sinne ajattelin mennä säännöllisesti keittiövuoron jälkeen.