Tricolor shelttipoika Otto muutti kotiini heinäkuussa 2009. Mieheni ei vielä silloin asunut virallisesti samassa osoitteessa, mutta pennun hoitaminen oli sen verran vaativaa puuhaa, että käytännössä hän asui luonani.

Jos Nelli oli selkeästi perhekoira ja perheenjäsen, Otto oli Riiviö. Mieheni koulutti sen tottelemaan nappuloilla, mikä sheltin tapauksessa on usein hyvin toimiva tapa saada sheltti tekemään sen, mitä siltä odotetaan. Olin itse kouluttanut Nellin täysin ilman nameja, joten meillä oli täysin erilainen näkemys asiasta. Tämä sitten johti siihen, että Otto totteli vain miestäni ja minua ei ollenkaan.

Suurin ongelmani Oton kanssa oli se, että se jahtasi pyöriä. Jos halusin kävellä sen kanssa esimerkiksi Viikissä ystäväni kanssa, jouduin koko ajan pitämään sitä lyhyellä hihnalla, ettei se jäisi pyörän alle.

Vaikka Otto oli vaikea ja hankala, kyllä siihen kuitenkin ehti kiintyä. Se kävi ilmi siinä vaiheessa, kun keväällä 2017 Otto meni tosi huonoon kuntoon ja jouduttiin nukuttamaan parin päivän oireilun jälkeen. Nukuttava lääkäri epäili sillä aivosyöpää sillä perusteella, että sen jalat vispasivat viimeisinä päivinä vähän samalla tavalla kuin jos se  näki unta. Kun jäimme kahdestaan eläinlääkärin huoneeseen, mieheni pakkasi Oton pahvilaatikkoon. Appeni hautasi sen sitten omille mailleen Lulu-koiran viereen, koska olimme silloin pääsiäisen vietossa anoppilassa.

Oton hauta on sen verran hankalan matkan päässä pellon reunassa, joten olen päässyt haudalle vain kaksi kertaa käymään. Siellä on Otolla hautakivikin. Uskon, että Otto on nyt koirien taivaassa, missä sillä on hyvä olla. Sillä oli varmaan ollut jo pitkän aikaa paha olla, mutta eläimet eivät osaa niin hyvin sanoa sitä. Jälkikäteen selvisi, että Otto oli laihtunut aika paljon, mikä olisi varmaan käynyt ilmi rokotuksessa, joka oli tarkoitus antaa aika pian pääsiäisen jälkeen.

Kovin on ikävä Ottoa edelleen. Se eli vain 7-vuotiaaksi, kun shelttien keski-ikä on 11 vuotta. Sellaista vain on elämä lemmikin kanssa: joskus on vain pakko luopua, vaikka se tekisi kuinka kipeää.